Jätettiin yhdessä vihreiden kaupunginvaltuutetun Eve Römön kanssa aloite nimikkeiden neutralisoimisesta Vantaan kaupunginvaltuuston kokouksessa. Aloitteen allekirjoitti lisäksemme 18 muuta valtuutettua ja näin etenee kaupunginhallituksen valmisteluun.
Vasemmistoliitto jo strategiatyössä esitti, että nimikkeet muutettaisiin sukupuolineutraaleiksi. Tämän lisäksi Vasemmistoliitto esitti talousarvioneuvotteluissa, että vieraskielinen-sana muutettaisiin muunkielinen muotoon. Kotimaisten Kielten tutkimuskeskuksen mukaan vieraskielinen-sana on käytettävä harkiten, koska se on erottava ja leimaava. Sana muunkielinen on tarkoitukseltaan sama, mutta neutraali.
Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden eteen sekä sukupuolittuneiden rakenteiden purkamiseksi on tehtävä töitä. Sillä on väliä miten me ihmisiä puhutellaan.
Puheeni kaupunginvaltuuston kokouksessa maaliskuussa 2022, jossa käsiteltiin kyseistä aloitetta:
Alkuun haluan kiittää aloitteen allekirjoittaneita ja tukijoita. Olen äärimmäisen iloinen siitä, että Vantaalla sukupuolittuneisiin rakenteisiin puututaan ja että muokkaamme kieltä syrjimättömämpään muotoon. Olisi ollut tasa-arvolle suuri menetys, jos kyseinen aloite ei olisi mennyt läpi strategiatyössä, sillä perusteella, että nyt olemassa olevat termit ovat jo vakiintuneita.
Moni nainen on lakimies tai esimies, mutta onko miehiä, joiden ammattititteli olisi -emäntä tai -nainen päätteinen? Sukupuoleen viittaavat nimikkeet viestivät vahvasti mikä työ kenellekin kuuluu ja ohjaavat eri ammatteihin hakeutumista. Siksi sukupuolittuneet termit myös ylläpitävät suomalaisen työelämän epätasa-arvoa. On myös ymmärrettävä ja vahvistettava ajatusta siitä, että yksikään ammatti ole yksiselitteisesti vain miehille tai naisille tarkoitettu. Lisäksi on muistettava, että moni ihminen ei koe kuuluvansa kumpaankaan binääriseen sukupuoleen.
Sukupuolineutraalien nimikkeiden käyttöönotto edistää siis tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta ja purkaa sukupuolittuneita rakenteita. Sillä on väliä, miten ihmisiä puhutellaan ja mielestäni on tärkeää kaupunkina näyttää esimerkkiä kuntalaisille ottamalla käyttöön sukupuolineutraalit nimikkeet ja uudistaa myös käytettyä kieltä syrjimättömämpään muotoon.
Positiivista kaupungin vastauksessa on myös, että henkilöstöpalvelut siirtyvät käyttämään termiä muunkielinen vieraskielinen-termin sijaan. Tämä on pieni teko, jolla on suuri merkitys eriarvoisuuden torjumiselle ja yhteisöllisyydelle.
Sukupuolittuneiden rakenteiden purkaminen ja antirasismi vaatii vielä työtä, mutta muutos rakentuu osista ja tästä on hyvä aloittaa.
Funda Demiri 